Ihmemaa OSS – Kuinka kaikki toimii? (osa 2)
Aiemmassa blogissa tutustuimme tarkemmin OSS:ään käsitteenä ja tällä kertaa pureudumme tarkemmin muun muassa sen toimintaan ja eri järjestelmiin. Mikäli ensimmäinen osa OSS:stä jäi lukematta, löydät sen täältä.
Nopeana kertauksena vielä alkuun: OSS-lyhenteellä tarkoitetaan erityisarvonlisäverojärjestelmää, jonka kautta voi ilmoittaa EU:n alueelle kohdistuneet myynnit ja suorittaa arvonlisäveron rekisteröitymättä kohdemaassa arvonlisäverovelvolliseksi. Tähän järjestelmään liittyy kuitenkin poikkeuksia, jotka on otettava huomioon ennen siihen rekisteröitymistä. Alkuun on hyvä kartoittaa muun muassa seuraavia asioita: Voidaanko OSS järjestelmää soveltaa liiketoiminnan alueelle, millaista lainsäädäntöä tulee noudattaa, missä jäsenvaltiossa ja mihin erityisjärjestelmään tulee rekisteröityä.
Kuka voi rekisteröityä?
Lähtökohtaisesti OSS-järjestelmään voi rekisteröityä EU-alueen jäsenvaltion alueelle sijoittautunut yritys/myyjä, joka myy tavaroita ja palveluita suoraan kuluttajalle EU-alueella. On olemassa myös poikkeustapauksia milloin järjestelmään ei voida rekisteröityä, mutta ne liittyvät usein liiketoiminnan laajuuteen tai luonteeseen.
OSS-järjestelmä on yrityksille vapaaehtoinen, mutta mikäli yritys ei liity kyseiseen järjestelmään, tulee heidän rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi maihin, joihin heillä on myyntiä. Vuosittainen raja EU-alueella on 10 000 euroa, jonka ylittyessä yrityksen tulee siis rekisteröityä OSS-järjestelmään tai vastaavasti verovelvolliseksi kaikkiin maihin, joihin sillä on myyntiä.
Myyntiraja koskee koko EU:n laajuista myyntiä. Esimerkiksi yritys X:n myynti ylittää Saksassa 10 000 euroa ja heillä on tämän lisäksi myyntiä myös Italiaan 1000 euron edestä. Tällöin yritys X:n tulee rekisteröityä sekä Saksaan, että Italiaan arvonlisäverovelvolliseksi tai ilmoittaa vaihtoehtoisesti verot suoraan OSS-järjestelmän kautta.
Mitä erityisjärjestelmiä kuuluu EU-alueeseen?
Arvonlisäveron erityisjärjestelmään on kuulunut 1.7.2023 alkaen kolme eri järjestelmää, jotka ovat:
Unionin järjestelmä (OSS)
Molemmat osapuolet, eli myyjä, sekä palvelun tai tavaran kuluttaja ovat EU:n yhteisöön sijoittautuneita. Esimerkkinä myyjä on Suomessa ja kuluttaja Ruotsissa.
Muu kuin unionin järjestelmä (IOSS)
Koskee myyjää, joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, mutta myy EU:n yhteisöön sijoittautuneille asiakkaille tavaroita tai palveluita. Esimerkkinä myyjäyritys, joka sijaitsee Norjassa ja kuluttajat ovat Suomessa.
Tuontijärjestelmä (VIES)
Koskee EU:n ulkopuolelta maahantuotavien vähäarvoisten (enintään 150 euron arvoisten) tavaralähetysten etämyyntiä. Tällöin itse yritys sijaitsee EU:n alueella, mutta se myy EU:n ulkopuolelta tulevia tavaralähetyksiä EU:n yhteisössä oleville kuluttajille. VIES tulee kysymykseen, kun suomalainen myyjä tuo tavaroita esimerkiksi Kiinasta ja myy niitä eteenpäin saksalaisille asiakkaille.
Riippuen suoritettavasta myynnistä ja liiketoimintamallista, yrityksellä voi olla liiketoimintaa kaikilla kolmella eri rekisteröintialueella. Kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin yrityksen tulee rekisteröityä erikseen. Liiketoiminnan kannalta on kuitenkin yksinkertaisempaa tehdä kolme eri arvonlisäveron erityisjärjestelmän ilmoitusta ja maksua kuin rekisteröityä erikseen arvonlisäverovelvolliseksi niihin maihin, joissa yrityksellä on myyntiä.
Mitä eri valtioiden eri roolit tarkoittavat?
Kun järjestelmään liittymistä kartoitetaan, tulee yrityksen ottaa huomioon missä roolissa mikäkin jäsenvaltio on liiketoiminnan näkökulmasta. Esimerkkejä eri rooleista:
Tunnistamisjäsenvaltio
EU-maa, jossa yritys rekisteröityy jonkun erityisjärjestelmän käyttäjäksi, antaa veroilmoitukset ja maksaa veron. Tunnistamisjäsenvaltio välittää veroilmoituksen tiedot ja maksut kulutusjäsenvaltioille.
Kulutusjäsenvaltio
EU-maa, jossa tavarat ja palvelut on myyty. Kulutusjäsenvaltio saa itselleen ilmoitustiedot ja maksut tunnistamisjäsenvaltiosta. Kulutusjäsenvaltio valvoo, että vero tulee maksettua oikein ja ajallaan. Tarvittaessa kulutusjäsenvaltio perii verot, korot ja seuraamusmaksut.
Sijoittautumisjäsenvaltio
Sijoittautumisjäsenvaltio on unionin järjestelmässä EU-maa, joka ei ole tunnistamisjäsenvaltio, mutta jossa yritys toimii toisella alla olevista tavoilla:
– Yrityksellä on maassa kiinteä toimipaikka, josta myydään palveluja
– Tavaroiden kuljetus alkaa tästä maasta. (Yrityksellä ei tarvitse olla maassa kiinteää toimipaikkaa)
Myynnit sijoittautumisjäsenvaltiosta pitää ilmoittaa ainoastaan unionin järjestelmän veroilmoituksella.
Milloin Suomi on tunnistamisen jäsenvaltio ja milloin kulutusjäsenvaltion roolissa?
Tunnistamisjäsenvaltio on Euroopan unionin jäsenvaltio, jossa yritys rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi, ilmoittaa arvonlisäverot ja maksaa verot. Kunkin erityisjärjestelmän osalta tunnistamisjäsenvaltion määrittäminen voi vaihdella. Suomi voi toimia tunnistamisjäsenvaltiona seuraavissa tapauksissa:
Unionin järjestelmä: Yrityksellä on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa, tai vastaavasti yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa missään EU-maassa, mutta tavaroiden kuljetus tai lähetys alkaa Suomesta.
Muu kuin unionin järjestelmä: Yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n arvonlisäveroalueella. Yritys on valinnut Suomen tunnistamisjäsenvaltiokseen tai yritys voi valita tunnistamisjäsenvaltiokseen minkä tahansa EU-maan.
Tuontijärjestelmä: Verovelvollisella yrityksellä on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa, tai yrityksen nimeämä välittäjä on rekisteröitynyt tuontijärjestelmään Suomessa. Yritystä edustava välittäjä voi toimia Suomessa kotipaikan tai kiinteän toimipaikan perusteella.
Suomi on kulutusjäsenvaltio kun Suomeen sijoittautunut kuluttaja käyttää palvelua tai ostaa tuotteen toisessa EU-jäsenvaltiossa erityisjärjestelmään rekisteröityneeltä yritykseltä.
Missä tapauksessa rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa?
Verrattuna kansalliseen arvonlisäveroon, OSS-järjestelmällä ilmoitusvelvollisuus on kaikista veroista myynnin suuruudesta huolimatta. Verrattuna kansalliseen järjestelmään OSS-järjestelmässä ei ole myynnin alarajahuojennuksen mahdollisuutta, vaan myös alle 10 000 euron vuotuisista myynneistä tulee antaa järjestelmään ilmoitus oma-aloitteisesti.
Erityisjärjestelmään ei ole tarve rekisteröityä, mikäli myynti koko EU:n alueella sijaitseville kuluttajille on kokonaisuudessaan alle 10 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi pieni toimija voi tällöin hoitaa ja suorittaa arvonlisäveron Suomen arvonlisäverokannan mukaan, oma-aloitteisen verojen mukana.
Tarvitsetko apua rekisteröitymisessä tai konsultointia OSS-järjestelmästä? Ota yhteyttä meihin ja keskustellaan lisää tilanteestasi!
Photo by Amol Tyagi on Unsplash