Hallitus on kehysriihen tuloksena esittänyt yleisen ALV-kannan nostoa 1,5 prosenttiyksiköllä ja uusi yleinen ALV-kanta tulee hallituksen esityksen mukaan olemaan 25,5%. Lisäksi nostolle on esitetty kiireellistä aikataulua: ALV-prosentin korotuksen tähdätään tulevan voimaan jo 1.9.2024. Suomessa olisi ALV-prosentin noston jälkeen yksi korkeimmista ALV-prosenteista koko EU:ssa ja se olisi ainut EU:n jäsenvaltio, joka perii arvonlisäveroa desimaaliluvulla.

Vaikutukset yrityksiin

Yrityksille kiireellinen aikataulu voi aiheuttaa erityisiä haasteita: etenkin kassajärjestelmissä. Osa vanhemmista kassajärjestelmistä ei ehkä pysty käsittelemään desimaalipilkkua ALV-laskennassa, mikä aiheuttaa yrityksille muutospaineita ja lisää kustannuksia. Osassa myös uudemmista kassajärjestelmistä on määritelty ALV- prosentin siirtomuodoksi kokonaisluku.

Tehokkaimmat kassa- ja kirjanpitojärjestelmiä tarjoavat yritykset ovat rakentaneet kehityssprintinsä nopeatempoiseksi, jolloin muutokset olisi mahdollista toteuttaa nopeastikin. Huolenaiheena on kuitenkin integraatiot esimerkiksi kirjanpitojärjestelmiin. ALV-kantojen muutokset tulee jokaisessa järjestelmässä varmistaa niin, että oikeat arvonlisäverot tulee ilmoitetuksi ja maksetuksi oikea-aikaisesti. Päivitykset työllistävät IT-alalla, ja voivat myös nostaa kassajärjestelmien ja raportointipalveluiden hintoja. Tämä voi johtaa näin ollen yritysten hallinnollisten kulujen lisääntymiseen ja mahdollisiin järjestelmien vaihtoihin.

Desimaalimuutos aiheuttaa myös muutospaineen valtion järjestelmiin. Järjestelmien muutokset kiireellä hoidettuna tulevat myös valtiolle kalliiksi ilman asianmukaista järjestelmän testaamista, jolloin arvonlisäverokannan nostosta saatava hyöty voi sulaa valtion järjestelmien kehittämiseen ja hankkeisiin.

Kaikkien järjestelmien muutosten toteuttaminen vaatii aikaa ja niiden kustannukset voivat näkyä järjestelmien hintalapuissa. Hallituksen asettama puolen vuoden aikataulu ei anna juurikaan yrityksille, valtiolle tai kuluttajille vaihtoehtoja, eikä aikaa sopeutumiseen.

Strategiset vaihtoehdot ja vaikutukset eri aloilla

Jos arvonlisäverokorotus on välttämätön valtion talouden tasapainottamiseksi, strategisesti vaiheittainen toteutus olisi tehokkaampi ja vähentäisi haittavaikutuksia, sekä veronkiertoon liittyvää riskiä. Esimerkiksi vain yhden prosenttiyksikön korotuksella Suomi olisi samalla tasolla kuin Ruotsi ja Tanska, mikä säilyttäisi paremmin yritysten kilpailukyvyn. Se olisi myös yritysten, sekä kuluttajien helpompi hahmottaa.

ALV-kannan nosto vaikuttaa erityisesti palvelualoihin, jossa ALV-prosentti on standardilla tasolla. Palvelualojen ALV-korotus koskisi lähes kaikkia palveluita työkalujen vuokrauksesta, kirjanpito- ja konsultointipalveluihin.

Hallitus on esittänyt myös eräiden tuotteiden ALV-kannan muutosta. Hallituksen kehysriihen päätöksissä ehdotetaan makeisten ja suklaan siirtämistä elintarvikkeiden ALV-kannasta ylempään ALV-kantaan. Tämä voi edistää kansalaisten terveellisempiä elämänvalintoja, mutta se on epätasa-arvoinen muutos, joka kohdistuu pelkästään makeisiin ja heikentää suomalaisten makeisten vientiä. Jos halutaan ohjata kuluttajia terveellisempiin valintoihin, myös perunalastujen ja muiden herkkujen ALV-kantaa tulisi tarkastella.

Kuinka arvonlisäveron nosto vaikuttaa eri aloilla?

B2B-kauppa

1. Vähennyskelpoisuus: Yritykset voivat yleensä vähentää maksamansa ALV:n, jos ostavat tavaroita tai palveluita liiketoiminnassaan. Tämä tarkoittaa, että ALV:n korotus ei välttämättä vaikuta yritysten kustannusrakenteeseen pitkällä aikavälillä, sillä ne voivat vähentää maksamansa veron ALV-ilmoituksella.

2. Kassavirran hallinta: Vaikka ALV on vähennyskelpoinen, korotus voi aiheuttaa lyhyen aikavälin kassavirran haasteita yrityksille, joiden tarvitsee maksaa vero ennen kuin voidaan tehdä ALV-vähennyksiä. ALV:n ilmoitus prosessi kestää Suomessa 42 päivää ennen kuin arvonlisäveron vähentämisen etu konkretisoituu.

3. Hinnoittelupaineet: Yritysten välisessä kaupassa voi esiintyä paineita pitää hinnat kilpailukykyisinä, erityisesti jos toimiala on herkkä hintamuutoksille. Paineet kohdistuvat erityisesti kansainväliseen kauppaan maiden kanssa, jossa on edullisempi ALV-prosentti.

4. Investointipäätökset: Korotettu ALV-kanta voi hidastaa yritysten investointipäätöksiä, erityisesti kalliiden laitteiden ja koneiden hankinnassa, sillä alkuperäiset kustannukset kasvavat. Muun muassa Fazer on jo tässä vaiheessa alkanut miettiä uuden tehtaan rakentamisen perumista Lahteen. Suomen talouden kannalta tämä on työllisyyttä heikentävä päätös ja vaikuttaa alueen työllisyyteen negatiivisesti.

B2C-kauppa

1. Kuluttajahintojen nousu: Toisin kuin B2B-kaupassa, tavalliset kuluttajat eivät voi vähentää maksamaansa ALV:a. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajahinnat todennäköisesti nousevat, mikä voi vähentää puolestaan kulutusta ja vaikuttaa negatiivisesti liiketoiminnan kokonaiskysyntään. Mikäli kuluttajahintaa ei voi nostaa, on yrityksen mietittävä esimerkiksi palvelun tuottamiseksi tarvittaviin tuotteisiin edullisempia vaihtoehtoja. Edullisemmilla tuotteilla voi olla vaikutusta myös tarjottavan palvelun laatuun.

2. Ostovoiman heikkeneminen: ALV:n nousu voi erityisesti vaikuttaa alhaisemman ja keskitulotason kuluttajien ostovoimaan verrattuna suurempituloisiin. Ostovoiman arvioidaan heikentyvän esimerkiksi 4000 euron kuukausituloisilla noin 210 euroa kuukaudessa. Tämä ostovoiman kavennus on pääasiassa pois palvelualojen yritysten kassasta.

3. Kulutustottumusten muutokset: Korkeampi ALV voi saada kuluttajat siirtymään halvempiin tuotteisiin ja/tai vähentämään ei-välttämättömien tavaroiden ja palveluiden ostamista. Lisäksi kuluttaja voi siirtyä hankkimaan edullisemmat tuotevaihtoehdot yhä useammin Suomen ulkopuolelta verkkokaupan kautta.

Esimerkiksi kauneudenhoitoalalla kuluttajat voivat jättää käyntejä väliin, koska ostovoiman heikentyessä ensimmäisenä luovutaan usein luksustuotteista ja -palveluista. Lisäksi liikunta- (kuten personal trainer) ja hierontapalvelut voi jäädä jatkossa kuluttajalta kokonaan ostamatta, mikä voi olla osalle alan toimijoista kuolinisku. Vaatteiden puolella ALV-kannan muutos voi myös lisätä esimerkiksi hyperpikamuodin suosiota, joissa kuluttajahinta on alhaisempi. 

4. Eriarvoisuuden lisääntyminen: Koska ALV on regressiivinen vero, sen korottaminen voi lisätä taloudellista eriarvoisuutta ja luokkaerojen syventymistä.

Vaikka arvonlisäverokannan korotus voi olla hyödyllinen ja nopea tapa valtion talouden tasapainottamiseksi, sen toteuttamisessa on huomioitava eri sidosryhmien tarpeet ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset. ALV-kannan korotuksen toteuttaminen kiireellä aiheuttaa todennäköisemmin kaaoksen kuin suoran avun kireään taloustilanteeseen.

Hallitus on antanut muutoksiin valmistautumiseen ja lainsäädäntöprosessiin aikaa alle puoli vuotta. Valtion valvonnan ja lainsäädäntöprosessien kannalta on tärkeää miettiä, mitkä palvelut olisivat uuden verokannan mukaisia ja mistä voitaisiin periä alempaa verokantaa, jotta elinkeinoelämän kilpailukyky pystytään säilyttämään. Rajanvedot ja uuden ALV-lain tulkinta vaativat perehtymistä, sekä kohtuullista aikaa sopeutumiseen.

Tavoitteena tulisi olla tasapainoinen lähestymistapa, joka ottaa huomioon sekä yritysten, että kuluttajien näkökulmat ja pyrkii minimoimaan haittavaikutukset.

Photo by Giammarco Boscaro on Unsplash